Browsed by
Kuukausi: syyskuu 2014

Tunnustus

Tunnustus

Poden syyllisyyttä. On hiljaista. Aurinko paistaa. Olen syyllinen. Lapset ovat päiväkodissa, tänään ja kahtena muuna päivänä, joka viikko. Minulla on joka päivä kaksi tuntia aikaa, yhtenä päivänä neljä, ettei kukaan lapsi ole kotona, ei ekaluokkalainen rakas tyttäreni eikä muutkaan. Toki tekemistä löytyy. Täytyy tehdä laskuja sijaisuuksista, valmistella iltapäivän töitä, kopioida, suunnitella, selata nuotteja. Mutta aina ei jaksa, voi myös maata sängyssä ja nukkua, lukea kirjaa, pestä pyykkiä, käydä lenkillä, puolukoita poimimassa. Ei auta vaikka lapset tykkäävät päiväkodista, nuorinkin vilkuttaa vain iloisesti…

Read More Read More

Vaikea elämäni osa 1.

Vaikea elämäni osa 1.

Elämäni ei ole helppoa eikä yksinkertaista. On paljon ristiriitoja, avoinna olevia kysymysmerkkejä, ahdistuksen aiheita. Yksitoikkoisia päiviä, niin paljon töitä etten tiedä mistä aloittaisin. Syyllisyyttä, selittelyä. Syyttelyä. Lapset kinaavat, iso lapsi rupeaa ykskaks sössöttämään ja vielä isompi härnää pienempäänsä lelupyssyllä. Neidille ei sovi kallis vedenpitävä syystakki koska se on väärän värinen, lapaset eivät kelpaa, kintaat eivät kelpaa, sormikkaat ovat liian kylmät. Lapaset on otettava, joku roti sentään. Vien haisevaa kompostia, avaan oven kylmään ruskeanväriseen maailmaan, siniset lapaset lojuvat kuistilla, huomaan. Tilasin viime talvena…

Read More Read More

Keinutan kaikua

Keinutan kaikua

Olen kuorolainen. Sillä tavalla umpikuorolainen että olen kuorossa kasvanut ja olen siinä niin kiinni kuin kumisaappaat lällyssä, irti ei pääse muuten kuin irroittamalla saappaat ja silloin tulee kylmä. Kiitos äitini ja kanttori-isäni. Lapsena sai ja piti laulaa. Ja sen jälkeen on aina saanut ja pitänyt laulaa ja johtaakin. Joskus on pitänyt niin että olen hulluuden partaalla, yrittänyt riuhtaista itseni pois mutta taas huomannut, että ilman ei voi olla. Ei ole helppoa helppoheikilläkään. Parasta musiikkia se on, yhdessä laulaminen. Kapulalossilla kun iltapimeällä seilattiin…

Read More Read More

Päätin että järjestän aikaa tärkeälle, sysään suppuun vähemmän tärkeää. Ja nyt on aika Sivuseikan, tämä on minulle tärkeää. Masentuvalle mielelle kaikki on tärkeää mikä ilahduttaa. Kiitos sinulle Ystävä, nuottiterveisestä. Se tulee käyttöön, osa lauluista on ollutkin käytössä. Ilahduin. Ilahtumisesta tulee mieleen rakkaat pikkusiskoni, jotka tekivät pieninä pienen kuvakirjan nimeltä Katson kuvia iloiten.  Sivuilla oli kuvia, siskojeni piirtämiä, muistaakseni lyijykynällä. Takakannessa oli teksti: ”Sarjaan kuuluu myös: Katson kuvia riemuiten”. (Sanokaa jos olen tämän aiemmin jo kertonut.) Katson kaikkea kaunista iloiten ja riemuiten, sanon…

Read More Read More