Täytejuttu
Täytyy saada tähän blogiin vähän täytettä ja tuo videokuva pois heti alusta. Tässä nyt alkaa tulemaan siis sanoja, niitä mitä sormet sattuvat soittelemaan. Ei muuta.
Maanantai-iltayönä ajeltiin kohti Oulunsaloa tuolta Kuopion suunnalta. Meinasi hengenahdistuskohtaus tulla kun käsitti että sitä asuu siellä Varjakan Ervastinkylällä pusikoitten keskellä eikä noissa kauniissa maisemissa tuolla järvien, niemien ja pohjukoiden takana. Aamuyöllä kotipihassa oli riemuisa tervetulokomitea kuitenkin vastassa, eihän niillä ollut ollut kunnon syötävää viiteen päivään. Hyttysillä siis. Kanoilla ja lampailla ja pupuilla oli ollut syötävää ja juotavaa, vaikkakin seuraavana päivänä käsitin senkin, että tuo lammaseläin ei niin järjen jättiläinen ole edelleenkään, ei vaikka meidän huushollissa onkin syntynyt ja kasvanut. Ennen reissuunlähtöä isonsimme kaksinkertaiseksi toisen lammasaitauksen, suurien turmelustuntemisien (Samppa) ja hyttysien (Samppa joka ei suostunut laittamaan suutuspäissään hyttysmyrkkyä) avustuksella. Minä naureskelin salaa ja tein kaikki nopeasti ja hyvin tietystä syystä. Sitten kun lammasaitaus N:o 2 oli taas kunnossa, siirsin Nallen avustuksella (se ei osaa paimentaa, mutta ajattaa kyllä) lampaat aitauksesta N:o 1 tähän aitaukseen N:o 2. Sinne ne menivät ja hengailivat tyytyväisenä ja katselivat lähtöämme. Kotiin palattuani huomasin, että nämä villaturrit eivät olleet hoksanneet, että vanha aita oli siirtynyt 40 metriä kauemmaksi edelliseltä paikaltaan. Laajennusosa oli aivan koskematon. Minun täytyi käydä näyttämässä niille, että hei hoksaatteko kundit täälläkin voi olla. Olen minä sentään aika viisas, kyllä se noiden lampaiden seurassa korostuu. Muutenhan en pääse sillä asialla hirveästi leuhkimaan.
En leuhki silläkään, että olisin mitenkään looginen tai järkevä. Tiistaina näet rupesin jo pongailemaan etuovi.comista paikkoja tuolta pohjois-savosta ja sieltäpäin. Ja yksi mestahan sieltä löytyikin, jonka ostaisin heti kun olisin ensin myynyt tämän. Mutta mikä on kun tuo Samppa ei anna. Silloin pitää juua kahvia ja unohtaa kaikki. Mutta siltikin illalla pää tyynyssä sitä katselee salaa seinätapettia ja miettii, että sinne mestaan voisi ihan hyvin viedä lampaat ja muut elikot. Olis aika optimaalinen paikka. Mutta sen verran järkeä mullekin on suotu etten sentään mene sanomaan mitään ääneen. Mutta jos kuitenkin silti jollakin sattuis irtorahaa lojumaan nurkissa, niin tuota nuin, mulla olis sille käyttöä.
Kun Samppakin on kerta nykyään virkamies, ja täten Oulun maisemiin sidottu, niin täytyy vain tyytyä siihen, että ehkä me jouluksi saatettais saada pihasauna tonne muutaman koivun taakse. Ja siihen, että se on sitten sitä tehdastekoista höylähirttä eikä käsinveistettyä ja piilutettua. Tai voiskohan sen silti piiluttaa, ainakin löylyhuoneen puolelta? Ja taas tarvittais sitä irtorahaa. Onhan meillä ovet ja ikkunat jo sukulaisilta huiputetut, mutta ei niillä pelkästään saunaa rakenna. Mutta katsotaan katsotaan, kyllä se siltä vahvasti näyttää, että joku ihme tässä voi tapahtuakin syksyn mittaan. Vaikka ei ole viisas eikä järkevä, niin kyllä sitä kekseliäisyyttä löytyy täältäkin aina sen jonkun verran, saattepa nähdä!
Eilen pilkisti yhden kanan alta kaksi tipun päätä. Vaaleetoffee vai mikä sen emokanan nimi nyt olikaan. Lapsethan sen muistais, mutta heitä ei nyt tässä näy, lähtivät pyöräilemään mummulaan tätinsä synttäreille. Vielä voisi tulla vaikka yhdeksän tipua lisää, jos oikein hyvä säimä käy. Sitten täältä liikenisi myyntiinkin puhdasverisiä maatiaiskanoja ja tipuja kuuluisaa Alhon kantaa. Tervetuloa vaan shoppaileen tänne tipuja! Kaupanpäälle saa laadukasta lampaan lantaa, olkeen ja heinään sekoittunutta. Yhden peräkärryllisen saa talikoida ilmaiseksi mukaan, ja sitten juuri nyt sellainen super extra sesonkiale, että kolme kärryllistä yhden hinnalla. Talikko löytyy talon puolesta. “Kotipihasi Ruusut ja rentukat kiittävät, viinimarja- ja omenasato on sinulle suosiollinen, mikäli tarjoat niille Sorvarin Aitoa Lampaanlantaa!”
Eiköhän tässä nyt ollut täytettä näin yhdeksi jutuksi riittämiin. Lähden nyt tuonne kanalaan työntämään nokkaani sinne hautovan kanan pesään. Sitten jos aikaa jää, käyn ottamassa psykofyysistä terapiaa myös kukilta ja punajuurentaimilta. Sitten saatan salaa mennä riippumattoon, kun ei kerran muu väki ole kotona, muuta kuin Salli ja Nalle, jotka nukkuvat nokosiaan. Älkää kertoko kenellekään!


PÄIVÄKIRJA
ARKISTO
VALOKUVAT
12.7.2010 klo 23:46
jonttu kommentoi:
ei se meininki paikasta parane, ainakaan teillä.
Ja jos se olisi nyt jo siinä se sauna, niin se olisi jo se uima-allas sitten katsottuna kuvastosta tai jokin muu yhtä turhake, jota sitä sitten haaveltaisiin. Haave-elämä on mukavaa ja parasta.
Tosin ulkosauna ei ole turhake, meilläkin on sellainen haaveissa.
Kaikkia olis mukava tehdä, muttei sitä joka paikkaan kerkene. Pitää yrittää muistaa, että rahalla ei saa sitä mitä ite haluaa tehdä. Se pitää siis itse tehdä, tai siis sitä pitää itse tehdä. ja sitten tietenkin pitää yrittää – nauttia just siitä. Vaikka sitten niistä kanoista.
J
P.S. Meillepäs on tulossa kurpitsoita ja perunoita, elleivät helteessä kuivu pois.
13.7.2010 klo 8:46
Anni L kommentoi:
Tämä on hyvä trendi tämä kotipuutarhatrendi. Vai lieneekö teidän perhepiirissä jo vuosikymmeniä käytössä ollut traditio?
Trendiä vahvistaakseni ilmiannan oman kasvimaani mahdollisen tulevan sadon: porkkanaa, tilliä ja kesäkurpitsaa. (Kylvövaiheessa puhti loppui kesken: useita täysiä siemenpusseja ajelehtii tiskipöydällä yhäkin).
13.7.2010 klo 8:46
Emppu kommentoi:
Juu, se pitää uskoa tosiaan että joka asiaa ei ehdi tehdä. Pientä osaa vain. Mutta kun osais tehdä niitä tärkeimpiä ja arvokkaimpia, niin sehän se olisi parasta elämää.
Mietittiin muuten, että lähetetään Vienan ja Tuomaksen mukana teille kolme tipua meidän kaninhäkissä, Alvarille synttärilahjaksi. Mutta sitten ajattelin että jos niin tekisi, niin olisi vastuussa niistä tipuista vaikka ne olisi sielläkin. Sano kuitenkin lämpöiset terveiset kummipojalle, lahja tulee sitten sinne mökkireissulle, jos L:n porukka muistaa. ;) (Ja saa niitä tipuja sitten myöhemminkin, jos oikein tosissaan haluaa…)
13.7.2010 klo 11:55
Venla kommentoi:
Alvar olisi tipuista varmasti onnessaan. Kanat voisi sitten talveksi siirtää kätevästi sisämajoitukseen, tilaahan löytyy.
Ehkä tuo kotipuutarhointi on tosiaan traditio, verenperintöä. Lapsuuden kesät kyykittiin kasvimaalla kitkemässä. Nyt, kun vuosien vuokra-asumisen jälkeen on oma piha, oli pakko saada myös oma kasvimaa. Siellä kasvaa lähinnä rucolaa ja muita yrttejä, saa nähdä ehtiikö porkkanat, sipulit ja herneet edes valmistua ennen lumisateita. Tärkeintä on se, että siihen käyttää aikaa ja vaivaa, ei sato. Se on rentouttava, terveellinen ja halpa harrastus.
t. L:n perhe, joka ei haaveile, vaan tekee, ainakin tänään. (Kiikkua ollaan laittamassa pystyyn). Ehkä sitä lantaa pitäisi kuitenkin hakea. Voitteko pussittaa valmiiksi?
13.7.2010 klo 16:43
Samuli Sorvari kommentoi:
Venla: Laitatteko kiikun lannalla pystyyn? Miten ihmeessä? Munki pitäis isompi kiikku kehitellä, muttei ole tullut mieleenkään käyttää pystytykseen lantaa. Aina sitä oppii uutta.
13.7.2010 klo 17:37
Emppu kommentoi:
Kyllä meiltä lantaa saa. Ja eihän sitä ole muille pussitettu, mutta kyllä ehkä siskolle voi pussittaa. Haluatteko muut siskot samalla lantavarastot täyteen?
15.7.2010 klo 15:24
hmprh kommentoi:
Samppa ei vieläkään osaa seurata vaimonsa sukulaisten harhailevaa ajatustenjuoksua.
15.7.2010 klo 22:47
Anna K. kommentoi:
Hauskaa ajatustenvaihtoa täällä, harhailuineen kaikkineen. Mulla ei ole tekeminen verissä, eikä kasvimaa, vaan molemmat on pitänyt opetella itse. Tänä vuonna pykättiin tuohon vuokrarivarin takapihalle se kasvimaa, ja vähän meni kaupunginkin puolelle. Saa paheksua ken tahtoo. Pahimpien helteiden aikana olimme poissa kastelemasta. Kiltti naapuri kasteli kyllä muuten, muttei kai huomannut että ruukuissa oli herneitäkin, ja ne ovat kuivia nyt. Yksi kesäkurpitsa kasvaa ja turpoaa. Oletteko huomanneet, miten hauska on emi- ja hedekesäkurpitsankukkien ero? Mutta miten ne ikinä ehtivät pölyttyä, kun vain yksi kukka kerrallaan on auki? Sen turpoamassa olevankin itse pensselillä pölyttelin. Totisesti opettavainen harrastus.
16.7.2010 klo 16:03
Emppu kommentoi:
Puutarhanhoito on tärkein homma melekeen! Mullakin on yks kesäkurpitsa. Ostin sen säälittävänä pikku ruippanana alesta, ihan vaan sillä ajatuksella että mikä siitä saadaan tulemaan jos panee laatulantaa rutkasti ja valoa ja lämpöä ja vettä. Ei se oo ollu harson alla, mutta kyllä se kohta jo alakaa kukkimaan.
Anni mullakin on joka vuosi jääny ajelehtimaan niitä siemenpusseja. Ja on neljä vuotta vanhat siemenetki jotku itäneet ihan hyvin! Että toivo vaan seuraaviin kesiin ja silleen!
Anna Koo mites pelakuut jakselee? Mulla muuten yhteen valkoseen on (laatulannan ansiosta, kröhöm) tullut ihan hirvittävästi nuppuja. Mutta sama homma rahikaisella, ei aukea kaikki kukinnot niissä kukkaryppäissä! Mikäköhän siinä mättää siis niinku oikeasti. Ei se silti varmaan oo se kuivahtaminen kuitenkaan, joku muu. Tietääköhän kukaan? Onhan ne kivoja silti. Aion ottaa elokuussa pistokkaita niin paljo että riittää joka ikkunan alle kukkalaatikoihin ens kesänä. Ei tarvis sitte ostaa uusia.
Venkku, ei muistettu antaa sitä lantaa, saa sitä täältä silti vielä kantaa (pois).
18.7.2010 klo 9:29
Anni L kommentoi:
Innostuin niin, että menin viikolla kasvimaalle perkaushommiin. Rikkaruohojen seasta löytyi vielä persiljaakin! Ja silkkiunikot huojuvat porkkananvarsien vierellä niin viehkosti pienemmässäkin tuulessa. Tämä on ensimmäinen kasvimaani ikinä, mutta ei viimeinen, toivoni mukaan. Empun tapaan minäkin olen jo suunnitellut ensi kesäksi yhtä sun toista puutarhaan. Ensi kesän suunnitelmat auttavat kestämään tämän kesän turhia rikkaruohorönsyjä ynnä muita pieniä huolimattomuuksia!
18.7.2010 klo 23:33
Anna K. kommentoi:
Pelakuut voivat hyvin! Kaikki kukkii ja appleblossomkin työntää uutta nuppua. Ostin torilta uuden appleblossomin, se saattaa olla vähän erilainen kuin tuo mikä mulla jo on. Ja sitten ostin morbacka-nimisen, kuulemma vanha ruotsalainen pelargonia. Myyjänä oli täti, joka itse oli niitä pistokkaista kasvattanut. Kuulemma Perniössä on joku pelakuihin erikoistunut puutarhakin, josta saattaisi vanhojakin lajikkeita saada. Sinne olisi kiva päästä joskus käymään. Mulla on huolena talvi, kun ei mulla ole oikein mitään paikkaa minne nuo kukat laittaisin. Jonkun ystävän kuistille ne täytyy varmaan lykätä oman puuttuessa. Kuka ottaa?
Mutta kuule se kesäkurpitsa. Otin selvää sen pölyttymisestä. Selvisi, että se vaatii toisen kurpitsan pölyttyäkseen. Joku muukin kurpitsakasvi siis käy. Onko sulla Emppu siinä mitään muuta kurpitsaa, vaiko se yksi taimi vain? Sitä sanotaan muistaakseni ristiinpölyttymiseksi tms. Tarvitaan siis siitepölyä toisen kurpitsakasvin hedekukinnosta siihen kesäkurpitsasi emikukintoon, jotta voit saada hedelmän. Vai onko se epähedelmä vai mikä. Ja siis yksi taimi tekee sekä hedekukkia että emikukkia, joista vain emikukat kehittyvät hedelmiksi. Minusta tuo pölytysmaailma on kauhean mielenkiintoinen.
18.7.2010 klo 23:35
Anna K. kommentoi:
Tuosta sun nuppujen kuivahtamisvaivasta mulla ei ole tietoa kuitenkaan, eikä ole ollut sitä sen koommin havaittavissa täällä. Katsotaan nyt miten appleblossomin kukinto numero kaksi käyttäytyy. Mää saatan alkaa pelakuuhörhöksi. :)
19.7.2010 klo 0:54
matti m. kommentoi:
Meille ei ehditty kasvimaata laittaa vielä, mutta raparperiä tarjottiin mummulasta ja ajateltiin kokeilla sille tehä penkka vielä tälle kesää. Kertokaapa voiko onnistua vai ollaanko myöhässä?
Pihasauna olis tuossa jo odottamassa, siitä puuttuu enää kiuas, piippu, lauteet, paloeristeet, pyyhenaulakko ja pukuhuoneen väliseinä. Se toimiikin tällä erää ulkovarastona. Mutta kyllä siitä sauna tulee kunhan saadaan tuohon etupihalle rakennettua autokatos varastoineen ja siirrettyä roinat sinne, ja kunnalta pitää varmaan kysellä miten viemäröintihommat. Tai sitten jättää kysymättä ja selitellä kovasti jos joku tulee noin virallisemmin kyselemään. Eihän tuolle varmaan rakennuslupaa enää tarvi kun se on jo siinä valmiiksi tönöttämässä. Ja pitää siinä varmaan ikkunanpaikat vaihtaa kun ne on keskellä pitkää seinää, ja ehkä voi miettiä vaihtaisko myös oven paikan päätyseinältä pitkälle seinälle, jotta siihen sais kätevämmin katetun vilvoitteluterassin. Onko parempi että pukuhuone ja sauna on omilla sisäänkäynneillä, vai sillain että pukuhuoneen kautta saunaan?
19.7.2010 klo 11:12
Emppu kommentoi:
Voi hirvitys, mulla on vain yksi kesäkurpitsa. Mistäköhän enää saisi toista kaveria, huonompi homma.
Minä tykkään siitä että pukuhuoneen kautta saunaan, ei oo kiva vilahtaa siitä saunapuvussa ovelta toiselle, tosin jos näkösuojat on kunnossa niin ei se sitten varmaan haittaa. Onko se idea siinä, ettei saunan höyryt tuu niin helposti pukuhuoneeseen, kun ei ole siinä väliovea? En tiedä.
Olis kyllä mukava ostaa niitä “oikeita” pelakuita. Pääsisköhän Perniössä käymään meidän minilomareissulla? Jos Sampalta kysyis, niin ei pääsis. Mutta pitää katella tuota karttaa.
19.7.2010 klo 21:15
Anna K. kommentoi:
Onko mummulassa mitään kurpitsaa kasvamassa? Ota ens kerralla pensseli mukaan ja siirrä siitepölyä sieltä. Yksi kukka näyttää muuten olevan kerrallaan tosi vähän aikaa auki. Muutaman tunnin.
Luulen että se pelakuupuutarha on tämä Pukin puutarha. http://www.pukinpuutarha.com/start.htm
20.7.2010 klo 8:28
Anni L kommentoi:
Mikä ikävä sattuma, että minullakin on vain yksi kesäkurpitsan taimi kasvimaallani! Tai oli toinenkin, mutta se kuoli ja kuihtui.
21.7.2010 klo 22:18
Samuli V. kommentoi:
Mutta mitä ampiaisiin tulee, ovat niin kiukkuisia, ettei meillä muut kuin tuo emäntä uskalla panna niille hanttiin. Pelkoni sai pontta jutusta, jossa tänään siis kerrottiin, että ampiaisia on ollut häiriöksi asti enemmän kuin monena viime vuonna yhteensä. Täällä meillä päin nuo hörhiläiset ovat tunkeneet itsensä ihmispoloisten, luomakunnan kruunupään siis, suuhun, piikitelleet kieleen ja kitalakeen, jopa nieluun, sanottiin. Hurjaa on pistiäisilläkin meno, jos on meillä ihmisilläkin joskus.