Tuossa näyttävyydessä on niin monta puolta ja kerrosta! Minä tykkään että on kauniisti pöytä katettu, (Samppa lähtee muuten nyt käymään lenkillä), jollekin muulle sillä ei ole niin merkitystä. Samoin tykkään olla ulkona kun on kaunis hyvännäköinen keli, niin kuin tänään. Aurinko oli jo kivunnut puunlatvojen yläpuolelle ja hanki hohti. Lapset hiihtivät pihalla.

Onhan se kiva, että edes jossain voi näyttää itsestään sitä mitä haluaa, eikä kukaan tule eteen ja puhu päälle, ja oma profiili on vain oma. Ja toiset kommentoi, että onpa kivaa, tykkään tästä. Tulee ihan olo, että jee, minutkin huomataan. Sitä paitsi, se pahvinen imago on osa ihmistä. Ei kukaan pysty olemaan eikä kannatakaan olla kaikille täysin avoin, ja yhtä yhdenlaista omaa itseä tuskin on olemassakaan. Erilaisia rooleja on ja saakin olla yhdellä ja samalla ihmisellä. Eri juttu se, että hallitseeko julkisivua jokin liian iso rooli, joka ei tunnu omalta tai jota ei haluaisi.

Mutta niihän se on, että vanhetessaan pääsee onneksi ärsyttävimmistä omista rooleista ja pahveista ainakin jossain määrin pois, sellaisista joita ei halua. Se vaatii tai ainakin on vaatinut minulta tietoista työtä. Etenkin nuorempana ne ovat kyllä myös sekä suojaa että vain sitä nuoruuden epävarmuutta itsestä. Vanhempana on rennompaa, sanoisin minä!

Siivoamisessa olen sen verran laiska, että useimmiten tärkeämpänä pidän sitä, miltä näyttää. Kaapit ja laatikot ovat edelleen aika näyttämättömässä kunnossa. Paitsi joskus silloin, kun innostun pitämään sisäistäkin kauneutta ja puhtautta tärkeänä.

Oikeasti tarpeellinen jutunaihe taas tämäkin. Ja tuo tietokonekin on kans yks. Tuolle Samuli V:n kommentille Vienasta nauroin isosti. Kyllä ne feisbuukit ja vastaavat on sitä varten että voi kertoa itsestään toisille, se että siellä ois oikeasti kiinnostuttu toisesta on kyllä jotain valhetta mitä monet käyttäjät yrittää itselleen syöttää. Mulle se näyttäytyy sellaisena. Se on just sitä että näyttää joltain, pahvinen imago kepin nokassa niin kuin Emppu kerran osuvasti lohkaisit. Olen onnellinen että olen varjeltunut feisbuukilta, sillä olen heikko ja jos siellä olisin jatkanut, olisi se voinut viedä minut ja lapseni turmioon, noin niinkuin, enkä muuta tekiskään kuin istuisin ja päivittäisin ja siinähän se elämä kuluisi kivasti.

Harmi kun mulla ei heisimadoista ole kokemusta sitten ollenkaan.

Mahtavaa kun nykyään päivität niin usein! Antoisaa luettavaa.