Browsed by
Kuukausi: marraskuu 2009

Ihan tosi

Ihan tosi

Huom. Luin jutun uudestaan ja huomasin, ja Samulikin huomautti, että tästä saa sen kuvan kun en tykkäisi lapsistani. Se on ihan väärä kuva, rakastan lapsiani niin kuin vain voi rakastaa! Tässä vain pohdin sitä seikkaa, että olenko oikeastaan kovin lapsirakas tyyppi niin kuin yleisellä tasolla. Ymmärrätte kyllä, mitä tarkoitan, jos ymmärrätte. Huomasin yhtenä päivänä, kun puuhailin omiani tuossa kodinhoitohuoneessa, että minä saatan ehkä tykätäkin lapsista. Ihan tosi, uskokaa pois. Elämäni tilanne on vain tällainen ja sellainen, että sitä lapsirakkautta ei…

Read More Read More

Basjuu basjuu

Basjuu basjuu

Aamulla kuskasimme isäparkaa töihin, kun se ei jaksanu pyöräillä kun satoi vettä. Se oli ihan kunkku reissu, ei tarttenu laittaa yökkärin päälle muuta kuin toppapuku, ja sitten kengät ja pipo. Ei mitään lapsellisia hanskoja tai semmoisia. Sitten päästiin Martan kanssa istumaan sinne perälle, missä Liina ja Sohvi melkein aina istuu. Se oli ihan simo mukavaa, ja kun mää sanoin siinä ekan liikenneympyrän kohdalla että basjuu, niin Martta sanoi että se on kirosana, ei niin saa sanoa. Mää kysyin äitiltä ja…

Read More Read More

Tallilla ja ratsastamassa.

Tallilla ja ratsastamassa.

Olin muutama viiko sitten ratsastamassa. Viime ja tänä lauantaina äiti on ollut ratsastamassa Aksu- nimisellä hevosella(ei mikään poni vaan iso hevonen) äiti on ratsastanu myös sielä missä mä kerron kohta tarkemmin. Sain harjata Aksua se oli tosi kiltti, minä talutin sitä ja sain syöttää sokerin ja se melkein astui minun jalan pääle kun minä puhistin kaviota. Ensi kerralla mä saan käyä sen selässä. Se on kilpahevonen. Minä olin Oulunsalon ratsastuskoululla ratsastin Summerilla ja arvatkaa mitä? äiti sai ihan saman hevosen…

Read More Read More

Raunion Hermo ynnä muut hyypiöt

Raunion Hermo ynnä muut hyypiöt

Meidän Leevillä on toisinaan tosi hyvä mielikuvitus ja muisti, kun se muistaa mitä kummallisimpia sanoja pitkienkin aikojen takaa. Tai no, en minä ihan varma ole, onko siitä niin pitkä aika, kun meillä on viimeksi käytetty sanaa hermoraunio. Joka tapauksessa, yhtenä aamuna hän lauleskeli puuroa odottaessaan jotain ”hermoraunio, heeermoooraaaunio, heeer…”  ja niin pois päin. Yhtäkkiä Martta nousi seisomaan tuolillaan ja kääntyi minuun päin ja kysyi: ”Kuka te on?” ”Ai kuka kuka”, kysyin kuuntelematta ja ajattelematta. ”Te Raunion Hermo!” Minä kerroin, etten…

Read More Read More

Kuivakkaa tekstiä

Kuivakkaa tekstiä

Nyt on tiedossa kuiva juttu. Olen pannut nimittäin merkille, että silloin kun minulla ei ole oikein mitään asiaa, juttu syntyy helposti, ja aiheeksi riittää vaikkapa tikku. Sitten kun haluaisi oikeasti jotain sanoa, siihen tulee heti paasauksen pateettinen maku ja kaikki lukijat ottavat ironisen ilmeen toiseen suupieleensä kun lukevat jutun loppuun. Lukevat vain noin niin kuin muodon vuoksi, sen takia kun ovat ennenkin lukeneet, eivät sen takia, että juttu asiasisältönsä puolesta nappais. Mutta olen rohkea ja teen uhkiksen, joten olkaapa hyvä,…

Read More Read More