Artikkelin Syyskausi alkoi kommentit

Kirjoittaja: Anna K.

Anna K. — Mon, 17 Aug 2009 19:21:11 +0000

Onpa teillä romanttista! Syystuuli ja punaposkiset koululaiset ja äiti ja vauva ja muut pikkusisarukset kotona vastassa.

Meillä on eskarin aloitus huomisaamuna. Eskarilainen sai uuden dinosaurusrepun ja nyt se odottaa sängyn vieressä isossa pahvilaatikossa, jossa lukee Suomalaisia herneitä. Samassa laatikossa on huomispäivän vaatteet ja lappu, jossa on paidan kuva ja alla lukee: PUE, sekä repun kuva jonka alla lukee: OTA. Ja vielä lukee: MENE. Ja sitten lukee toisessa lapussa: TUSKIN MALTAN ODOTTAA.

Tarpeeksihan nuo jo kertookin.

Kirjoittaja: Venla

Venla — Mon, 17 Aug 2009 09:36:46 +0000

Tylsyys on tärkeää, sen minäkin olen joskus kuullut. Kehittää kuulemma lapsen luovuutta. Meillä on esikoinen, jolla on lähes aina tylsää, paitsi Aku Ankan seurassa. Hänelle eskarin aloitus oli oikea onnenpotku.

Nyt on sellainen tilanne, että olin juuri menossa päiväunille (2 tyttöä nukkuu ja hoitsutäti hoitelee poikia), kun sähkömiehet tulivatkin juuri asentamaan valaistusta meidän makuuhuoneeseemme. HÖH.

Kirjoittaja: mummu

mummu — Fri, 14 Aug 2009 16:06:48 +0000

Joo, ja sekin on nykyaikana lapsille, varsinkin heidän luovuudelleen, tärkeää, että lapsilla on joskus tylsää. Nykyään virikkeiden viidakossa ajattelee autuasta aavikkoa…

Kirjoittaja: Emppu

Emppu — Thu, 13 Aug 2009 07:02:19 +0000

Kiitos Marjo kommentista, niin sitä itsekin miettii että on se hyvä oppia leikkimään ja olemaan sisarusten kanssa. Sisarukset useimmiten on ystäviä koko elämän läpi. Olenkin päätynyt siihen tulokseen, että olemme kaikki tässä kotona ihan rauhassa : ).

Terveisiä Tyrnävälle koko perheelle, sinnekin aurinkoa ja asennetta projektiin ja kaikkeen!

Kirjoittaja: Marjo L

Marjo L — Thu, 13 Aug 2009 06:56:12 +0000

Onneksi välillä tule valaistumisen hetkiä, että kyllä tämä tästä, elmä hymyilee tuntuu kun lapsiaankin katselisi semmoisena hetkenä aivan uusin silmin. Koulun alku tuo mukavasti rytmiä päiviin, joskin myös on uusi tilanne kotiin jääville kun leikkien marssijärjestys menee uusiksi isompien lähtiessä opintielle.
Kuinka tutulta kuulostaakaan ainoan pojan kaveripula.. Kuuden vuoden ikäero pikkuveljen kanssa on aika iso, vaikka huomaa kyllä, että veljeksillä on ainutlaatuinen suhde ikäerosta huolimatta.
Itse syrjässä, kaukana kavereista kasvaneena olen huomannut että suhde omiin sisaruksiin tulee läheiseksi (olivat he sitten tyttöjä tai poikia)kun kavereita ei ole naapureissa, vaan ne on alle kouluikäisenä löydyttävä omista sisaruksista. Kerhot ja koulu kyllä sitten aikanaan paikkaavat kaveripulaa. Tämä nyt oli ihan minun maalaisjärkinen mielipiteeni, en tiedä miten asiantuntijat suhtautuvat.
Toisaalta olen oppinut arvostamaan sitäkin, että lapsilla on kavereita, tuntuu että eskari ja kouluikään tultaessa kavereiden merkitys kasvaa entisestään ja he ovat todella tärkeitä.
Kylläpä nyt inoistuin sepustamaan, mutta tämä on aihe jota monesti pohtii.

Aurinkoista syyskesää ja tsemppiä arjen pyöritykseen!