ja kyllä on Sohvi taitava, kaikki vokaalit ja konsonantit löytyy.

Yksi asia rupesi minua taas harmittamaan: Ollin joululahja Leeville ja Emman joululahja Martalle jätettiin tänne odottamaan teidän vierailua. Sitten ne pukattiin Millan ja Tumen kyytiin, kun lähtivät Pohojammaalle, mutta eivät sitten käyneetkään Oulusa asti, joten taas ne on täällä eteisen lattialla muovikassissa. Jos tiedätte, että joku olis tulossa/menossa pk-seudulta Oulun suuntaan niin hihkaiskaapa, saatais nuo oikeille omistajille. Lapsille vois vihjaista, että Kuppi on vahingossa jättänyt paketit väärään osoitteeseen…

Ne kehut, kyllä niitä tarvitaan. Toki parasta olisi, ettei eläminen olisi kehujen varassa (jollakin saattaa vaika olla) ja että osaisi ottaa muutakin rakentavaa kuin kehuja vastaan. Jälkimmäisessä olen huono, vaikkakin parempi kuin ennen, ja kehujen vastaanottaminenkin on vielä joskus vaikeahkoa. Tiedoksi kuitenkin, että näitä teidän kirjoituksia ja kuvia odotetaan täällä aina.

Eilen teimme pientä pakettia naapurin vauvalle, ja Sohvi teki oman korttinsa, sulki sen hopeaiseen kirjekuoreen ja kirjoitti toiselle puolelle: “TUNELMALISTA JOULUA TEITÄN PERHELE”, ja toisella puolella luki: “ONEA MYÖSKIN TEITÄLLE PIKUVAUVALE T.SOHVI”. Minua liikutti erityisesti tuo sana “tunelmalista”. Tämä tammikuu on niin tunnelmallista aikaa!

Mutta tämä on eri juttu: tunnen nämä kehujat ja tiedän että he ovat hienotunteisia ja ystävällismielisiä ihmisiä. Ehkä he tuntevat olevansa kuin kylässä ja kehuvat kotia ja lapsia ja niitä asioita, mitkä ovat miellyttäviä. Epämiellyttävät asiat jätetään kohteliaasti mainitsematta.

Kun on kerrassaan niin kerta kaikkisen epävarma, että ei osaa ottaa aina todesta positiivista palautetta, ja uskoo negatiivisen palautteen olevan paljon rehdimpää, niin ottaa sitä kritiikkiäkin vastaan oikein mielellään.

Joka tapauksessa, kommentti kuin kommentti on jo iso positiivinen palaute, samoin se, että näitä juttuja joku jaksaa lukea. Suoranaiset kehut ja kannustukset saavat tuntemaan olon hieman jopa syylliseksi. Kiitos joka tapauksessa kaikille!

Ja Teksti oli taas kyllä niin kadehdittavaa, että jos toinen korvaparini ei olisi jo aikoja sitten tippunut kateudesta, se tippuisi viimeistään nyt. Näillä nykyisillä on sitten tultava toimeen.

Kuulin tuossa hetki sitten, että eräs “Kuppi” oli lipsauttanut virallisella vierailulla, että “Tuleekos se X papan syliin”…

Hyvää kupin odotusta Martalle ja muillekin!

Ja kyllä se sujui; täällä on suupielet korvissa. Aamukilpailu on tuttu tässäkin perheessä. Minä voitin tänä aamuna ja heräsin valmiille aamupuurolle. Tunnustan olevani tässä kisailussa aika hyvä, voitan usein.

Joululomanne kuulosti ihan meidän joululomalta, aamuheräämisiä ja iltavillejä myöten. Meidän pitääkin tulla katselmoimaan teidän varaston sisältöä tässä joskus, ainakin omat kamppeet viedä sieltä pois. Onnellista alkanutta vuotta Sinullekin, Emppu!