Stora Enson tehdasintegraattiin kuuluu neljä yksikköä (arkittamo,kemiantehdas,sellu[pulp] ja paperi[fine paper]). Tästä talon ihmiset olivat vuosien varrella vääntäneet tuon ‘vainilaisen’ eli ‘fineläisen’ tai ‘finelaisen’. Hupaisaa oli, että en saanut miestä selittämään sanan taustaa, vaikka kyse oli erittäin sydämellisestä, kohteliaasta ja muita ajattelevasta ihmisestä. Hän vain hymyili vähän ujosti ja sanoi, että “No vainilaiset, nuo Stora Ensolaiset”.

Samainen pääluottamusmies (sellainen pian kuuskymppinen motoristi) ihmetteli aidosti, miten korkeissa tehtävissä olevat pystyvät ilmoittamaan vaikkapa 400 hengen irtisanomisista.
“Minä en pystyisi, kun mulla tämä parta kasvaa koko ajan niin, että joudun joka aamu menemään peilin eteen”.
Minusta se oli hyvin sanottu.

Onhan Oulun murteessa muitakin tunnistettavia juttuja, kuten yksikön 2. persoonan pronomini nää/nä. Ja sitten Oulusa saa ostaa ananasta palloina ‘paloina’ ja kannaa villeinä ‘kanaa fileinä’ eli konsonantit kahdentuvat hauskasti. Niin, ja onhan tuota mielenkiintoista sanastoakin (osin ruåtsalaisperäistä), jolla ilahdutan joskus työkavereitani.

Murteista on nolona muistona tenavaikäisenä muutto tänne pohjoiseen. Eteläisemmän Suomen kovasti R-voitooinen murre jaksoi pitkään naurattaa pihapiirin tenavia, kunnes opin ‘puhhuun oikiasti’.

Itäkeskuksesta noustiin muutama vuosi sitten metroon meijän sillosen nelivuotiaan kanssa, joka riemastutti kanssamatkustajia kysymällä isolla äänellä:
“Isi, ookkonää ennen matkustanu tällä metrola? Ossaakkonää ajjaa tätä, vai aijaako joku muu?” Iskä koitti hyssytellä, jokon poika nolona “Ku emmää vielä tätä tiijä…”
Naapuripenkin juoppokin siihen heräsi ja nosti hattuaan: “Taijatte olla pohojosesta?”
:)

Ja näistä versioista odotan lisävalaistusta, oikein kiinnostuin. Holma mukaan keskusteluun! Toki en ollenkaan usko, että mikään versio voi historian valossa olla yhtään sen oikeampi, jo kuitenkin oululaisista versioista on kyse. Siinä yleisradion äänitteessä (oliko vuodelta 1954?)lauletaan “Siihen aasti kun hän tuli” vähän eri melodialla, ja sitä meidän tiernatyttöporukka sitten käytti vaikka se oli kaikille muille outo. Tietysti tuo äänite on muutenkin vähän outo, sillä siinähän on pianosäestys.

Kiitos tiernapojille, oli mukava katsoa ja kuunnella. Sohvi esiintyi hienosti, kuten kaikki muutkin.

Nikan kirjakaupan versiosta jäi mieleen, että tulee laulaa:

“Josta onpi ilo saatu koko MAAILMAN” (ei “maailmalle”). Samoin laulujärjestyksessä oli joku muutos ja taisipa sisältää enemmän lauluja kuin normi versio. Voisin pyytää miestäni tai naapurin Holmaa kommentoimaan tarkemmin.

Anna K: Joo, svaa-vokaali on tuo oululaisille tuttu ylimääräinen vokaali lehEmä. Kauri laittaa sen väärään paikkaan, kun yrittää matkia oululaisia, tyyliin: ranAskanperuna. Ai että, viiltää mun kielikorvassa! :-))

Tiernakaupunki on nyt valinnut ns. virallisen version, jonka mukaan meidänkin tytöt esitti. Minä kyllä puolustan sitä meidän versiota. Vaikka en kyllä muista ihan tarkalleen miten se meni :)