Tiernatytöt

Tiernapojat 2008 - 3 Tänään kisattiin Oulun Rotuaarilla perinteisen tiernapoikakilpailun alkuerät. Liina ja Sohvi yhdessä Saara-Kaislan ja Raulamon Olgan kanssa olivat mukana. Vaikka paikkaa jatkokilpailuun ei hellinnytkään, niin voin vakuuttaa että olin ylpeä tytöistä. Liina tähtipoikana oli kuin enkeli ja Sohvia jämäkämpää knihtiä saa etsiä. Saara-Kaisla oli Herodeksena kuin vanha tekijä ja Olga-kummityttömme suoriutui murjaanin osasta hienosti.

Kuvia löytyy flickeristä ja esitys videoituna kahdessa osassa alta tai YouTubesta.

Viena-Leenalle kiitos tyttöjen harjoituttamisesta ja videoinnista.

23 kommenttia artikkeliin ”Tiernatytöt

  1. Hienosti meni Tiernatytöillä – ensi vuonna olette palkinnoilla 🙂 Knihti oli varsinkin tosi urhoollinen.

    Täällä eteläisessä Suomessakin on melkoista tiernainnostusta, ainakin meidän lähinaapurustossa. Isännät askartelevat kruunuja, jihänkejä (minulle uusi sana) ja miekkoja, pojat opettelevat lauluja ja vierailukohteita suunnitellaan. Koulukuntaerojakin on tullut esille: joidenkin mukaan vain ns. Nikan kirjakaupan versio on se oikea. Suullista kansanperinnettähän nuo tiernapojat ovat, joten itse en ole kovin tiukkapipoinen sanamuodoista ja laulujen järjestyksestä. Valitettavasti tuollaista aitoa Oulun murretta ei meidän jälkipolvi kykene tuottamaan, svaa-vokaalit menee meidän tiernapojalla väärään kohtaan :O

  2. Aploodit pikkutiernatytöille! Jämäkkä esitys. Ja hyvä hyvä Karhuojan tiernat.

    Eltsu, svaa-vokaaliko se onkin? Olen yrittänyt muistella oulunmurrevokaalin kielitieteellistä nimeä, ja nyt tuli sekin sieltä. Rauno Myllylän kirjassahan on myös yksi versio, varmaankin edustaa sitä perinnettä, mitä Myllylä on itse laulanut. Hänhän on vähän sukuakin, tämä Myllylä. Vissiin sinullekin noin niinkuin, tai ainakin läheisillesi, jos olen oikein arvaillut nimimerkkisi taustat.

  3. Eltsu hei, alkoi kiinnostaa nämä eri versiot. Mikäs se Nikan kirjakaupan versio sitten on? Google ei antanut lisävalaistusta yhtään. Entä mitä muita versioita siellä kannatetaan?

  4. Meilläkin on viime päivinä käyty tunteikasta keskustelua tiernapoikien eri versioista. Muistan itse, kun esitettiin nuorempana versiota jossa knihti on poistunut takavasemmalle, muut laulavat ”… tai lauma laitumelle laskettiin tai…” ja knihti syöksyy esiin: ”NYT minä olen käynyt Betlehemissä…”. Tuossa versiossa ei satuloitu harmajaa hevosta vaan valkea orhi.

    Tiernakaupunki on nyt valinnut ns. virallisen version, jonka mukaan meidänkin tytöt esitti. Minä kyllä puolustan sitä meidän versiota. Vaikka en kyllä muista ihan tarkalleen miten se meni 🙂

  5. Minä panen hanttiin, vaikken enää muistakaan, mistä tässä oikein puhuttiin.

  6. Meillä on tällä hetkellä jossain hukassa (pahvilaatikkovuori niellyt)hra Myllylän teos tiernapojista, joten en voi kommentoida hänen versionsa ja Nikan kirjakaupan version samankaltaisuutta. Harmi.

    Nikan kirjakaupan versiosta jäi mieleen, että tulee laulaa:

    ”Josta onpi ilo saatu koko MAAILMAN” (ei ”maailmalle”). Samoin laulujärjestyksessä oli joku muutos ja taisipa sisältää enemmän lauluja kuin normi versio. Voisin pyytää miestäni tai naapurin Holmaa kommentoimaan tarkemmin.

    Anna K: Joo, svaa-vokaali on tuo oululaisille tuttu ylimääräinen vokaali lehEmä. Kauri laittaa sen väärään paikkaan, kun yrittää matkia oululaisia, tyyliin: ranAskanperuna. Ai että, viiltää mun kielikorvassa! :-))

  7. Me väiteltiin joskus 5-7 -vuotiaina pikkusiskon kanssa, sanotaanko Oulu oulun murteella ”O-uulu” vai ”Oloulu”. Ei syntyny yhteisymmärrystä ja asia unohtui matkan varrelle sitten kun ois päästy serkkujen luo asiaa tarkistamaan.

  8. meijän eelikselle isä on ”isikä”. En ole raskinut oikaista, se kuulostaa hauskalta.

    Kiitos tiernapojille, oli mukava katsoa ja kuunnella. Sohvi esiintyi hienosti, kuten kaikki muutkin.

  9. Minäkin muistan kun Espoon kaverit matki meitä: ”kolome nelejä”. Oijoi. Selitäpä Eltsu, miten se vokaalin paikka pitäis ulkopuoliselle opettaa? Milloin se siis tulee? Meillähän se tietysti tulee ihan luonnostaan, mutta periaatteessa kiinnostaa.

    Ja näistä versioista odotan lisävalaistusta, oikein kiinnostuin. Holma mukaan keskusteluun! Toki en ollenkaan usko, että mikään versio voi historian valossa olla yhtään sen oikeampi, jo kuitenkin oululaisista versioista on kyse. Siinä yleisradion äänitteessä (oliko vuodelta 1954?)lauletaan ”Siihen aasti kun hän tuli” vähän eri melodialla, ja sitä meidän tiernatyttöporukka sitten käytti vaikka se oli kaikille muille outo. Tietysti tuo äänite on muutenkin vähän outo, sillä siinähän on pianosäestys.

  10. Suloiset Tiernatytöt! 🙂 Oisivat saaneet jakkaa ihanuuspalakinnonki – tytöt ois voittanu varmasti.
    Eltsu:
    Mulla saattaa olla myös tuo Nikan versio tallessa. Taidettiin yhtäaikaa lauleskella sitä, mutta eri porukoissa? 🙂 nimimerkillä Murijaani.

    Murteista on nolona muistona tenavaikäisenä muutto tänne pohjoiseen. Eteläisemmän Suomen kovasti R-voitooinen murre jaksoi pitkään naurattaa pihapiirin tenavia, kunnes opin ’puhhuun oikiasti’.

    Itäkeskuksesta noustiin muutama vuosi sitten metroon meijän sillosen nelivuotiaan kanssa, joka riemastutti kanssamatkustajia kysymällä isolla äänellä:
    ”Isi, ookkonää ennen matkustanu tällä metrola? Ossaakkonää ajjaa tätä, vai aijaako joku muu?” Iskä koitti hyssytellä, jokon poika nolona ”Ku emmää vielä tätä tiijä…”
    Naapuripenkin juoppokin siihen heräsi ja nosti hattuaan: ”Taijatte olla pohojosesta?”
    🙂

  11. Piti vähän luntata Isosta suomen kieliopista. Eli: svaa-vokaali on tyypillinen savolais- ja pohjalaismurteissa (mm. Oulun murre)sekä pohjoisissa hämäläismurteissa. Svaa esiintyy painollisen tavun jäljessä eri paikoissa ääntyvien konsonanttien välissä. Svaa esiintyy l-alkuisissa yhtymissä lk, lp, lm, lv sekä yhtymässä nh, esim. kolome, halapa, vanaha. Pohjoismurteissa myös h-alkuisissa yhtymissä hr, hm, hl, hj, hn ja hv. Tulee mieleen esim. Oulun murteen kahAvin ‘kahvin’.

    Onhan Oulun murteessa muitakin tunnistettavia juttuja, kuten yksikön 2. persoonan pronomini nää/nä. Ja sitten Oulusa saa ostaa ananasta palloina ’paloina’ ja kannaa villeinä ’kanaa fileinä’ eli konsonantit kahdentuvat hauskasti. Niin, ja onhan tuota mielenkiintoista sanastoakin (osin ruåtsalaisperäistä), jolla ilahdutan joskus työkavereitani.

  12. Tapasin maanantaina miehen, joka oli ollut paperitehtaalla töissä vuosikymmenet. Oululaissyntyinen hän oli. Aina kun oli vähän erikoisemmista asioista puhe, minun piti tarkistaa, miten sana kirjoitetaan. Hyvänä esimerkkinä käy miehen puhe ’vainilaisista’. Kun yritin tivata, mitä mies tarkoittaa tällä vainilaisella, kävi ilmi, että kyse on Nuottasaaren paperitehtaalla työskentelevistä ihmisistä.

    Stora Enson tehdasintegraattiin kuuluu neljä yksikköä (arkittamo,kemiantehdas,sellu[pulp] ja paperi[fine paper]). Tästä talon ihmiset olivat vuosien varrella vääntäneet tuon ’vainilaisen’ eli ’fineläisen’ tai ’finelaisen’. Hupaisaa oli, että en saanut miestä selittämään sanan taustaa, vaikka kyse oli erittäin sydämellisestä, kohteliaasta ja muita ajattelevasta ihmisestä. Hän vain hymyili vähän ujosti ja sanoi, että ”No vainilaiset, nuo Stora Ensolaiset”.

    Samainen pääluottamusmies (sellainen pian kuuskymppinen motoristi) ihmetteli aidosti, miten korkeissa tehtävissä olevat pystyvät ilmoittamaan vaikkapa 400 hengen irtisanomisista.
    ”Minä en pystyisi, kun mulla tämä parta kasvaa koko ajan niin, että joudun joka aamu menemään peilin eteen”.
    Minusta se oli hyvin sanottu.

  13. Täällähän on mielenkiintoista kielitieteellistä keskustelua.
    Hauska lukea, tuo Marian metrojuttu varsinkin nauratti niin että meinasin tuolilta tipahtaa ; -).
    Mutta nuo pikkutiernat, ne oli niiiin ihania! Kyllä on kyyneleet silmissä katsottu tätä esitystä moneen kertaan ; -D. Kyllä tästä olis pitänyt joku erikoispalkinto saada, niin reippaita essiintyjiä! Pikkutiernoilla on kuitenkin takuuvarma menestys ja rahantulo, kun/jos menette johonkin kauppakeskukseen laulamaan joulun alla. Mukavaa joulunodotusta!

  14. ”Ainoat oikeat tiernapojat” ovat tietysti ne, jotka tulivat radiosta 60-luvulla jouluaattona illansuussa, (vaikka sitten meillä kotona olleesta nuottikirjasta opeteltiin aikoinaan Hämeessä ihan erilainen versio). Yleisradion versiossa lauloi Minttukujan naapurin isoveli, ja olemme meidän perheläisten eli Jontun ja kumppaneiden tiernapoikajoukkueelle kirjoitettu sanat muistiin ja opeteltu se systeemi niistä. Eli tietokoneella olisi tällaiset sanat kirjoitettuna, mikäli jotakuta kiinnostaa. Olen kyllä joutunut aika moneen otteeseen käsitystä vaihtamaan, näiden vuosittain toistuvien tiernakilpailujen voittopalkintoina on jaettu Oulun virallista versiota ”ainoista oikeista” tiernapojista ja sehän menee erilailla. Mutta nämä tiernatytöt ovat ihanat! Mielinpä kuulla heitä vielä livenäkin.

  15. Tuosta Samuli V:n peiliinkatsomiskommentista juolahti mieleen tämänpäiväinen
    potilaani, jolta tiedustelin kohteliaasti, voisiko hän itse seurata nenänpäätään seuraavan kahden vuoden ajan. Siis nenänpäänsä ihoa, nenänpäätämme me kaikki kai seuraamme ihan luonnostaan. Että onko siis tapana kurkkia peiliin. Mies, tuollainen leppoisa eläkeläinen, hörähti iloisesti: ”No oon minä vielä sen verran hyvissä väleissä, että tulee toisinaan peiliin katsottua…”

  16. Olipas hellyttäviä tiernatyttöjä!:)
    Tsemppiä! Tulipa ala-asteen joulunajat mieleen, kun aina kovasti harjoiteltiin…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.