PÄIVÄKIRJA
ARKISTO
VALOKUVAT
LINKITKatto valmiina
Nyt kun asiaa on muutaman päivän sulatellut, voi sen hyvällä mielellä kuuluttaa koko maailmalle (tai siis ainakin niille, jotka tätä arkista päiväkirjaamme lukee): Katto on nyt sitten valmis. Räystään alusia pitää vielä naputella ja rännit asentaa, mutta katto itsessään on valmis.
13.9.2008 klo 17:25
anoppi kommentoi:
ihana! Ei varmana vuoda ihan ensimmäisillä sateilla.
13.9.2008 klo 17:33
Samuli kommentoi:
Katontekijä lupasi, että 250 vuotta kestää, kunhan maalaa välillä uudestaan eikä päästä pahasti ruostumaan.
14.9.2008 klo 9:37
Anna-Maija-mummi kommentoi:
Onnea uudelle katolle, on kyllä niin komia että! Aivan huippu! Ja onnea teille kaikille että jaksoitte tämän urakan päätökseen! Voimia seuraaviin etapeihin, ränneihin ym! Kyllä harmittaa, että asutaan näin kaukana, olis mukava välillä olla auttamassa…
Tässähän on nyt oiva tilaisuus kertoa Sampalle terveiset, kahdetkin: Lenkkerin Irja oli tavannut Mannisen Marjan (Sampan eskariope) Lauran häiden yhteydessä (vai oliko se vain että olivat soitelleet). Oli käskenyt sanomaan Sampalle kovasti terveisiä : -).
Sitten Ompussa viime viikolla törmäsin hississä Hildaan (Sampan ala-asteen ope). Ensin en kiinnittänyt mitään huomiota, mutta poislähtiessä vilkaisin hissikaveriin, jotain tuttua, aivoissa ruosteiset rattaat rupesivat raksuttamaan… “Ootko sinä Hilda?” Hildahan se. Kerroin mitä teille kuuluu (en ihan kaikkea ; -). Tomistakin kyseli ja kerroin Tomistakin. Käski sanomaan hirveästi terveisiä.
Ja mummi ja pappa ja siskot ja veljet täältä myös kannustavat teitä kaikkia. Empulle onnea hienostisujuneen hinauksen johdosta, mitä sitä jäämään liikenteentukoksi hinatessakaan ; -).
Sitten kun aloitatte pihatöitä, me änkeennymme paikalle, satoi tai paistoi.
14.9.2008 klo 20:39
Lotta S kommentoi:
Komealta näyttää! Yksi huoli taas vähemmän ;)
15.9.2008 klo 10:29
Maria kommentoi:
Voi miten hieno! Anttiko teille tuon ulkoasun suunnitteli? Muistelen jostain..
Teidän talo on kyllä kaunis! :)
15.9.2008 klo 11:09
Samuli Sorvari kommentoi:
Maria: Kiitos kovasti. Antti on kyllä suunnitellut, mutta päästän Antin pälkähästä myöntämällä, että jotain juttuja on vanhaan taloon liittyvien epämääräisyyksien takia muuttamaan. Esimerkiksi kottaraisenpöntöt eivät ole Antin käsialaa…
15.9.2008 klo 12:33
Heikki-pappa kommentoi:
On niin kovasti kehuttu etten enää lisää höyryä.
Annamaija kehotti rännejä rustaamaan.
Juteltiin saavutuksista Sampan kanssa ja kuinka ollakaan vanha kunnon Samuli palasi kehiin, kun tuli puhe yllättävistä auton korjausmenoista ja rännien puutteesta.
Eli sen Samulin vanha taktiikka oli: *Ai niin muuten yksi pikku juttu - rahaa ei ole yhtään’.
Eiköhän se siitä…..
15.9.2008 klo 14:06
Samuli Sorvari kommentoi:
Pieni puolustuksen sana: Budjettia suunniteltaessa ei millään voinut tietää, että auto leviää juuri nyt. Rännirahat meni siihen. Mutta kyllä tästä selvitään :)
15.9.2008 klo 17:47
Samuli V. kommentoi:
Kehittävät keskustelut tärkeiden ihmisten kanssa ovat parhaimmillaan hyvin tärkeitä. Toisinaan niissä voi olla piinallisiakin elementtejä, vaikka lopputulos ja tarkoitus on hyvä.
Minä koin sellaisia kuudesosapiinallisia hetkiä, kun olin töpeksinyt jonkun sosiaalisen tilanteen. Kun tilanne oli ohi, eräs hyvä ystäväni kertoi minulle, etten toiminut hänen mielestään oikein fiksusti, enkä huomioinut kaikkia paikalla olleita. Kritiikki oli paikallaan, ehkä. Ainakin se oli pitkä ja puuduttava, kuin olisi istunut tiivistetyssä jälki-istunnossa, joka ei kestä kauaa mutta josta haluaisi päästä kuitenkin pian pois.
Eräs toinen ystäväni, neljävuotias, kuunteli ripitystä pöydän toiselta puolelta. Yritin vääntää huulilleni huolettoman hymyn valistaessani nuorta ystävääni.
“Tätä sanotaan kehityskeskusteluksi”.
Pienimuotoinen voitonriemu oli saada valtaa sisälläni kun huomasin, miten nuorempi ystävistäni hymyili vastaukseksi.
“Hän aistii tilanteen huolettomuuden”, tuumin mielessäni.
Riemuani riitti hetken verran:
“Pelottaako sua se keskustelu?”
17.9.2008 klo 19:00
Riina-serkku/kollega kommentoi:
Hei Samuli!
Teillä on upeat sivut, kiva lueskella letkeitä tekstejä elämästänne ja projekteistanne täällä Andalusian auringon alla. Kirjoittelehan joskus!
21.9.2008 klo 9:22
Elina kommentoi:
Hei,
olen aina joskus seurannut sivujanne ja perheenne juttuja.Olen Vuokko-mummin
ystävä ja muutin pois sieltä teidän kotikulmiltanne keväällä. On teillä hieno katto ja katontekijä oli varmaan oikeassa sen kestävyyden suhteen. Meillä nimittäin on talo jonka vanhimmat osat ovat 1700-luvulta ja uusin osa 1800-luvun lopusta. Konesaumakaton ikää en tiedä, mutta ei se uusi ole ja siinä on jo monta maalikerrosta.Syksyisin terveisin ikkunaremontin keskeltä, Elina