Kirjoitukset
Kommentit
Haku
Login
 
 

The story of Stuff

Samuli Sorvari - 7. joulukuuta 2007  klo 23:23 - Aihe: Filosofista pohdintaa

KulutustaJuuri kun keskustelu turhista hankinnoista ja kulutuksesta oli saavuttamassa komean lentoratansa luontevan päätepisteen, tarjoili eräs keskustelijoista linkin, jota ei voi ohittaa. Kyseessä on video, joka kaikkien maailman ihmisten pitäisi katsoa. Siispä osoitteeksi The Story of Stuff with Annie Leonard (www.storyofstuff.com). Puutteellisesta kielitaidosta huolimatta ymmärsin asian ja se sai kyllä ajatuksia liikkeelle. Toivottavasti osaan siirtyä ajatuksista tekoihin.

PS. Aiheeseen liittyvää keskustelua on käyty myös niinjust.netissä ja hiljan vietettiin Älä osta mitään -päivää. Olisiko niin, että ihmiset ovat todella alkaneet ajatella asiaa?

Jeremiakselle kiitos vinkistä.


14 Kommenttia »

  • 9.12.2007 klo 16:56
    topias kommentoi:

    Juu, kyllähän tuo video osasi hyvin popularisoida tuon viherpiipertämisen :)

    No ei, olihan tuossa paljon oikeaa asiaa. Tuon ketjun voi kuitekin ainakin osittain katkaista suosimalla käytettyä tavaraa. Itsellänikin (ei pelkästään ilmastonlämpenemisen takia) on tullut hankintoja tehdessä tavaksi tarkistaa käytettyjen markkinat (huuto.net, kirpparit, kepö jne.) ennen kauppaan menoa. Sen lisäksi, että säästää luontoa, voi myös usein säästää rahaa. Ja myönnän suoraan sen, että yleensä se syy itselläni on ollut jälkimmäinen.

    Näitä asioita pohtiessa kuitenkin on tullut mieleen, että ehkä tavasta ei kannata luopua vaikka joskus olisi varaa ostaa se tuote ihan uutenakin. Usein asiasta keskustellessa moni “paheksuu” käytettyjen tavaroiden ostamista, koska
    a) “uusi on aina uusi”
    b) uudessa tuotteessa on takuu
    c) ei niistä käytetyistä koskaan tiedä
    d) no uusi ei ole kuin 30% kalliimpi, eli oikeastaan kannattaa ostaa se
    e) uuden saa “gigantista” mukaan, käytetyn voi jopa joutua hakemaan paikanpäältä / postista
    f) jne jne…
    Eli syitä kyllä löytyy. Kuitenkaan ko. ajattelumallissa ei tulla ajatelleeksi käytetyn ostamisen etuja, eli sitä että tuossakin mainitun ketjun _kaikki_ vaiheet säästetään, kotia lukuunottamatta.

    Tietysti on olemassa kuluvia tuotteita, joita ei oikeastaan kannata käytettynä ostaa, mutta todella usein käytetylläkin pärjää.

    Esimerkkinä mainitsen vaikkapa Pihlan turvaistuimen. Huuto.netistä löytyi useita sopivia vaihtoehtoja, ja niiden joukosta löytyi jopa kelpo kuosikin. Hinta oli ehkä puolet uuden hinnasta, mutta käyttöarvo ei varmasti uudesta häpeä.

    Tuo kuosi olisikin melkein oman juttunsa arvoinen asia, sillä ratkaisevin tekijä käytetyn turvaistuimen hankinnassa meillä oli kuosi. Eli se, millaisella kankaalla turvaistuin on verhoiltu. Itse en kyllä mitenkään suostu ymmärtämään miten sellainen asia, kun auton takapenkillä lapsen takana piilossa olevan tarvikkeen verhoilukankaan väri / kuviot voivat vaikuttaa niin paljon turvaistuimen hankinnassa. No, samaan hengenvetoon voisin nimetä syyllisen: muoti. Kuosin pitää olla muodinmukainen. Mikä se muoti sitten on? Minulta sitä ei ehkä kannattaisi kysyä, kun minä olen joskus saanut kuulla olevani se henkilö, joka ei ymmärrä muodista mitään. Mutta pyynnöistä huolimatta sanon sen kuitenkin: Muoti on markkinayhtiöiden luoma mielikuva siitä, mikä milloinkin näyttää hyvältä. Ja vastaavasti, mikä ei näytä hyvältä. Työnnetään uutta “muotia” markkinoille vähän väliä, että nämä muodin orjat sitten ostaisivat uudet vaatteet jne, ja heittäisivät vanhat roskiin. Sitten, jotkut sekoittavat asian sellaiseen sanaan kuin “tyylitaju”. Eli jos ei ole muodin mukainen, niin sitten ei ole tyylitajua. huoh. Koska en halua (tai ymmärrä) tanssia markkinayhtiöiden kulloinkin vallitsevien speksien mukaan, niin olen “tyylitajuton”. No tästä aiheestahan voisi kirjoittaa loputtomiin, mutta säästetään teidät siltä ;)

    Lueskelin myös tuota vanhaa keskustelua, jossa mm. jonttu ja Samuli V keskustelivat mainonnasta. Ja ei voi muuta kuin yhtyä heihin. Mainonta luo tarpeita, joiden perusteella me (tai siis ne, joilla on rahaa) sitten ryntäämme markettiin kuluttamaan.

    Oikeastaan, voisinkin aloittaa konkreettisesta asiasta: Käydä laittamassa “ei mainoksia” lapun postiluukkuuni, tällä teolla saisin aikaan kolminkertaisen hyödyn:
    1) Mainoksentekijän ei tarvitsisi tehdä niin montaa mainosta, joten resursseja säästyisi
    2) Minä säästyisin markkinayhtiöiden propagandalta
    3) Minä säästyisin turhilta lehtiroskisten tyhjentämisiltä ;)

  • 9.12.2007 klo 17:31
    Venla kommentoi:

    Topsylla on hyviä ajatuksia. Meilläkin on paljon käytettynä ostettua.
    Muoti on mielenkiintoista: se mikä on suomessa muotia, ei taatusti ole muotia täällä Unkarissa. Nämä vuodet täällä ovat olleet siitä mukavia, että ei ole tarvinnut välittää muodista vähääkään.

    Minullakin riittäisi tästä aiheesta mielipiteitä ja ajatuksia, mutta säästetään teidät niiltäkin. Etten vain leimautuisi viherpiipertäjäksi.

  • 9.12.2007 klo 17:40
    Samuli Sorvari kommentoi:

    Topias: Tuo muotihan on markkinamiehiltä täydellinen keksintö. Sillä saadaan lähes tavaran kuin tavaran käyttöikä lyhennettyä murto-osaan todellisesta. Vaate- ja sisustusjutuissa tämä näkyy kaikista parhaiten, mutta myös tekniikan puolella on muoti vallannut jalansijaa aika nopeasti. (Ja tunnen kyllä sen koskevan myös minua).

    Aika hyvinhän tuossa videossa tuota muodin vaikutusta kuvattiin :)

  • 9.12.2007 klo 23:44
    Viena kommentoi:

    Omasta mielestäni jännä juttu on se, että jos kannattaa ekologisia arvoja, niin leimautuu viherpiipertäjäksi..Omat ekologiset näkemykseni ainakin herättävät kaveriporukoissa suurta huvittuneisuutta, melkeinpä ivaa. Tuo video oli kyllä hyvä, laittoi ajattelemaan asioita entistä enemmänkin. Kirjoittajan tavoin toivon, että osaisin siirtyä ajatuksista tekoihin. Laitoin ainakin heti huuto.nettiin vanhoja vaatteita myyntiin..Voisi pyrkiä siihen, että ei ostaisi uusia (tai edes käytettyjä uusia), ennenkuin kaikki edelliset turhat on laitettu / myyty pois. Mutta pelkkä kierrätyshän ei riitä.

  • 10.12.2007 klo 2:10
    Heini kommentoi:

    Suomen kuvalehden mukaan Ruotsissa ollaan jo paljon valveutuneempia ilmastonmuutoksen torjuntaan kuin Suomessa. Yksi syy siihen voisi mielestäni olla se, että Suomeen kulutusjuhlat tulivat myöhemmin, joten täällä jotkut kehtaavat vielä leuhottaa tuhlaamisellaan ja sillä, kuinka käyttävät jotain tavaraa vain niin ja niin vähän aikaa ennenkuin ostavat taas uuden. Ja monet kehtaavat nauraa jos joku on kasvissyöjä ekologisista syistä. Mutta itelläki on se vika, että ostelee vaan kaikkee vähän liian hepposin perustein. Tuo video opetti ainaki sen, että kannattaa miettiä vielä kolmannen kerran ennenkuin ostaa mitään. Ja yks kysymys alko vaivaamaan: Eikö metallisisuksellisia mehupurkkeja saa oikeesti laittaa kartonkikeräykseen?

  • 10.12.2007 klo 8:39
    Samuli Sorvari kommentoi:

    Viena: Kierrätys on hyvä juttu ja osaltaan ratkaisee tuota turhan kulutuksen ongelmaa. Tärkeämpää ehkä kuitenkin olisi vähentää “turhaa” kulutusta.

    Mutta mitä vikaa on viherpiipertämisessä :)

    Heini: Osuit napakymppiin. Muistan, kuinka tuossa viidentoista korvilla se oli tosiaan leuhottamisen aihe, että käytti jotain housuja esim. vaan 10 kertaa ennenkuin osti uudet.

    Metallisisuksellisia mehupurkkeja saa laittaa kartonkikeräykseen, mutta esimerkiksi kerrostalojen kierrätyspisteissä on usein erillinen kartnkitölkkipiste. Täältä löytyy tietoa.

  • 10.12.2007 klo 11:42
    matti kommentoi:

    Kierrätys on hyvä juttu, kuten todettu, mutta ei poista sitä ongelmaa, että alunperin nämä kierrätykseen lähtevät raaka-aineet saatetaan kuitenkin riistää kolmansilta osapuolilta, kuten tuossa videossa kuvattiin. Eli kierrätetään vaan jo kierrossa olevat materiaalit, mutta huolehditaan siitä ettei raaka-aineita jatkossa riistetä kolmansien ihmisten tai luonnon kustannuksella.

    Video herätti ajattelemaan, ja yhdyn moniin sen näkemyksiin. Jään silti kaipaamaan sitä, että näytettäisiin viitteet tietolähteisiin… Että kuka, miten ja missä on päädytty faktoihin (vaikkapa maapallon resurssienkulutuksesta) joita videossa esitettiin. Ei sillä että heti epäilisin niitä, mutta helpompi uskoa jos on luotettavat lähteet.

    Ilmastonmuutoskin on tullut julkisuuteen parin vuoden sisään hirveällä ryminällä. En usko että kovin moni päätöksentekijä on henk.koht perehtynyt asian tieteelliseen taustaan muuten kuin tämän vaikutusvaltaisen poliittisen YK-järjestön eli IPCC:n kautta. Politiikassa on syytä tehdä päätöksiä tutkitun tiedon perusteella, mutta kun politiikka ja tiede menevät naimisiin IPCC:n tavoin, niin en usko että heidän esittämässään “konsensustieteessä” otetaan huomioon myös toisenlaisia tuloksia saaneita tutkimuksia, koska se vaikeuttaisi poliittista toimintaa. On ihme, ettei asia herätä ihmisissä enempää kummastusta - ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen otetaan vaan vastaan niinkuin se ois jo pitkään ollu kaikkien mielestä itsestäänselvä juttu. Silti vielä 70-luvulla vaahdottiin ilmaston kylmenemisestä. Kuka muistaa vielä? (Minä en sattuneesta syystä, vm-83 :)

    Omat epäilykseni asiaan eivät ainakaan hälvenneet sen myötä, kun selvisi että samaisen YK:n alainen UNAIDS oli AIDS-pandemian levinneisyyttä reippaasti liioittelemalla kerännyt ‘paniikkirahoitusta’, vaikka todellinen tarve oli pienempi. Asiasta lisää esmes Foxnewsin artikkelissa.

    Olipa totuus ilmaston lämpenemisen syistä ja seurauksista mikä tahansa, ainoa joka voittaa varmasti, on Al Gore ja monet muut, jotka ovat tajunneet hyödyntää ilmastonmuutoksen henkilökohtaisen taloustilanteen parantamisessa. Tässäpä hyvä sijoitusvinkki meille köyhillekin :)

  • 11.12.2007 klo 11:52
    Emppu kommentoi:

    Pintajulkisuuteen kierrätys ja ilmaston lämpeneminen on varmaan tullut kunnolla vasta viime talvena. Mutta tietoisuuteen (minun) se on tullut jo, kun olin yläasteella, yli kymmenen vuotta sitten. Jätteiden lajittelu alkoi Hanhitiellä kun siellä oli kaikelle omat lootansa siellä pihalla.
    Ihan yksinkertaisilla ja hitailla aivoillakin voi tajuta, että jatkuva kulutuksen lisääntyminen (vrt.isommat talot, enemmän vaatetta, useammin uudet matot ja verhot ja astiat) ei voi olla kestävää. Siis voin vakuuttaa, että voi tajuta, sillä minulla on kokemusta…..; )

  • 11.12.2007 klo 13:37
    matti kommentoi:

    Minäkin kannatan kierrätystä, saasteiden vähentämistä, kestävää kulutusta ja kaikin tavoin ihmisen ja ympäristön hyvänä pitämistä. Ilmaston muuttumiseen näillä ei välttämättä ole paljon vaikutusta(, mene ja tiedä). Muuten ne kyllä vaikuttavat lopulta meidän jokaisen elämänlaatuun, esmes ympäristön puhtauden kautta. Mutta mahdollisesti myös ihmisarvon parempana toteutumisena ns. halpamaissa ja kehitysmaissa, joiden luonnon- ja ihmisvarat taitaa olla enempi meidän länsimaiden kuin omien kansalaistensa käytössä. Ei sillä etteikö sieltä saisi mitään tänne tuoda, mutta ‘vähän’ eri periaatteilla kuin nykyään. Olisi kiva käydä paikan päällä katsomassa, millaisissa olosuhteissa se minun iipotti/härveli siellä kasataan, ja miettiä sen jälkeen, haluanko vielä ostaa sen, eli tukea emoyhtiön toimintaa taloudellisesti. Saattais herättää mielenkiintosia kysymyksiä myös siitä, kenen ihmisarvo on toista suurempi.

    Seuraava menee jo ihan sivuun aiheesta, vaikka vähän liippaakin nurkkia vielä:

    Yle Radio 1:n Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa oli muutama päivä sitten mielenkiintoinen keskustelu Tansaniasta ja kehitysavusta. Sen voi kuunnella tuolta sivulta. Pisti miettimään, mitä kehitysapu oikein on ja miten se tulisi käyttää. Siitä on varmaan monta mielipidettä. Aika hyvä pointti oli toiselta keskustelijalta, että kehitysavun tarkoitus on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Kehittää yhteiskunta sille tasolle, ettei sellaista apua enää tarvita. Monta kymmentä vuotta sitä on annettu, eikä näytä vielä yhtään siltä että se olisi tulossa tarpeettomaksi. Milloin sitä ei enää tarvita? Tai oikeasti, haluavatko kehitysavun maksajat kehitysavullaan tehdä kehitysavun tarpeettomaksi?

    En yhtään epäile toisen keskustelijan esittämää näkemystä, että kehitysavun ensisijainen kohde (jos en väärin muista) tulisi olla koulutus, siis ihmisten sivistäminen ja tietoisuuden lisääminen. Yksinkertaisesti kun ajattelee, niin muunlainen kehitysapu on enemmän tai vähemmän tekohengityksen tarjoamista.

  • 11.12.2007 klo 18:02
    Samuli V. kommentoi:

    Ilmastonmuutoksen epäilijöille voin suositella kirjaa Ilmaston muuttajat (Tim flannery, Otava), Matti saa sen pyytämättäkin kun tulee hakemaan sitä toista kirjaa. Siinä kirjassa tämä koko ilmiö esitetään tieteen kautta. Mutta hullua on, että samaan aikaan kun me täällä nipistämme kulutustamme (siis ne jotka nipistävät), toisaalla hiilidioksidipäästöt kasvavat jatkuvasti. Tuntuu niin turhalta toisaalta tämä piipertäminen ja pyöräily, vaikka mukavaa onkin.

    Tunti hävittäjälentokonelentoa tuottaa pikkuauton seitsemän vuoden päästöt, keskimääräisellä ajolla.

    Ja kaiken päälle vielä tämä öljyn uhkaavasti lähestyvä ehtyminen. Mutta se on vähän erityyppinen uhka.

  • 11.12.2007 klo 22:53
    Samuli Sorvari kommentoi:

    Samuli V: Mainitsemasi tosiseikat ovat masentavia. Toisaalta jos riittävän moni nipistää turhaa kulutusta, ajelee vähemmän ja yleensä ottaen omaksuu pipertävät elämäntavat, niin tuo tunti hävittäjälentokonelentoa on pisara siinä meressä. Yksittäinen ihminen ei voi hoitaa kun oman ruutunsa. Kun hoitajia on monia, kasvaa niistä isot tulokset.

    Eli ei siis lietsota tappiomielialaa :)

  • 12.12.2007 klo 0:45
    topias kommentoi:

    Tosiaan, ilmastonmuutoksesta voi olla montaa mieltä, ja erään näkemyksen mukaan ilmaston lämpötila on pidemmällä aikajänteellä katsottuna muuttunut suuntaan jos toiseenkin ennenkin. Siis ihan luonnon omilla menetelmillä.

    Mutta takaisin aiheeseen, joka ei siis ollut ilmastonmuutos, vaan tämän pallon turmeleminen muuten vaan :)

    Suomi & muut pikkupisarat tosissaan osallistuu joihinkin päästökauppoihin yms. ympäristötalkoisiin, mutta mutta, suuria pelureita, USA:aa, Kiinaa ja Venäjää ei taida paljoa kiinnostaa.

    (Esim) Suomen teollisuus joutuu maksamaan päästömaksuja => Yksi syy enemmän siirtää tuotanto esim. Kiinaan (jossa saastuttamisella ei tunnu olevan mitään rajaa). Eli onko päästökaupalla kokonaisuuden kannalta positiivista merkitystä? Suomessa tuotantoaan pitävien yritysten kilpailukyky heikkenee saastuttavissa maissa oleviin verrattuna…

    Kuulin muuten kerran että kartonkikeräys (vai oliko se pahvi) menisi kaatopaikalla sekajätteen sekaan. Tosin, tämä on selitettävissä sillä, että kierrätystavaraa on oltava saatavilla sitten kun sen hyödyntäminen aloitetaan, joten voi olla kannattavaa pitää (alussa) omaa astiaa vain sen takia että ihmiset oppivat käyttämään sitä.

  • 12.12.2007 klo 12:12
    Samuli Sorvari kommentoi:

    Eräs opiskelukaverini kertoi (tästä on jo 5 vuotta), että motivaatio jätteiden lajitteluun katosi, kun hän ensin kädet verillä irroteli etikettejä säilyketölkeistä, huuhdeli mehupurkkeja ja repi niittejä sanomalehdistä mutta huomasi niitä lajittelupisteeseen viedessään, että jätteitä tyhjentämään tullut henkilö kumosi ne kaikki jäteautossa samaan luukkuun. Olisikohan kyse ollut silloin vielä samaisesta “harjoittelusta”?

  • 12.12.2007 klo 12:40
    matti kommentoi:

    Muistaakseni Kaijonrannassa käynyt roska-auto kippasi biojätteen eri luukusta, auton sivusta. En päässyt kurkkimaan, johtiko eri luukut samaan osotteeseen.

    Mielenkiinnolla otan myös Flanneryn kirjan. Katsotaan osaako se vastata epäilyksiin :)

    Monet teot, joita ihmisiltä kaivataan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, on hyviä siitä huolimatta, aiheuttaako nämä päästöt (merkittävästi) lämpenemistä taikka ei. Ekologisen jalanjäljen pienentäminen on varmasti luonnolle hyvästä, kun se on länsimaisilla ja etenkin amerikkalaisilla tällä hetkellä niin suuri, että monta maapalloa tarvittais sitä kattamaan.

    Mielenkiintoinen fakta, YK:n FAO kertoi, että metsäpalot aiheuttavat yksin 25-35% kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Kuinka moni on kuullut tästä, verrattuna vaikkapa liikennepäästöjen saamaan julkisuuteen? Samoin uusituvissa energiamuodoissa eniten palstatilaa tuntuvat saavan päästösuhteeltaan huonoimmat vaihtoehdot - harva tuntuu tietävän esmes St1Biofuelsin päästöttömästä etanolin tuottomenetelmästä, joka hyödyntää leipomoteollisuuden jätteitä. Tuplahyöty, mutta palmuöljykiisselistä kaikki vaan puhuu.

    Ymmärtääkseni metaanipäästöjen haittavaikutus (mm. kaatopaikat) on paljon pahempi kuin CO2:n, tosin en tiedä kumpaa on suhteessa enemmän. Ja 650000-vuotisten napajäätikkönäytteiden perusteella hiilidioksidin määrä ilmakehässä on seurannut satojen vuosien viiveellä lämpötilan nousua, eikä toisin päin. Jännittävä fakta tämäkin, koska nykyisen kaltaista lämpenemistä tai kylmenemistä on tapahtunut ennenkin. Ja se ei oo voinu johtua ihmisestä.

    Eiköhän ilmastonmuutokselle löydy jo toinen foorumi, lopetan aiheella kiusaamisen :)

Jätä kommentti

Sivuseikka

Uusimmat kirjoitukset

Uusimmat kommentit

Aiheet