Kuunnellaan Eeva Maijan kanssa mieskuoromusiikkia. Toivo Kuulan mieskuorosävellykset ovat huikeita. Niitä on mukava kuunnella Ylioppilaskunnan laulajien vanhemmilta äänitteiltä. Tenorit laulaa suoralla äänellä, nykyään laulavat paljon akateemisemmin. Fiilis on hävinnyt samaan tahtiin kuin tekninen taso on kasvanut. Uudemmissa äänitteissä ykköstenorin naismainen sävy ärsyttää.

Viimeiset päivät ja viikot ovat vierineet ohi hurjaa vauhtia. Välillä olen tuntenut itseni sivulliseksi tapahtumiin, jotka vain vierivät eteenpäin ja seuraavat toinen toistaan. Tekisi mieli pysähtyä, mutta ei oikein saa otetta mistään. Töissä on ollut hurjasti tekemistä ja kotonakin olisi rästissä monta hommaa. Samaan aikaan lapset tarvitsisivat paljon huomiota. Eeva Maijalla on hermot niin tiukalla, että suunnittelee jo hermoratahierontaan menemistä.

Hulluilla päivillä on taas myynnissä halpoja lentoja Budapestiin. Ajateltiin hetken mielijohteesta, että repäistään itsemme irti arjesta ja lähdetään syyslomalla koko perheen voimin Unkariin. Hotellikin ehdittiin jo varata, mutta tarkemmin asiaa tuumailtuamme taidamme kuitenkin olla sitä mieltä, että on viisaampaa pysyä kotona ja yrittää vähän rauhoittua. Hotellinomistajille kaunis kiitos palvelualttiudesta.

Vietettiin Jontun 30-vuotissynttäreitä mummulassa. Vilskettä riitti, serkuksia on jo ihan kunnon joukko. Ilta (ja meteli) huipentui Eeva Maijan ja synttärisankarin yksinlaulusuorituksiin. Pyynnöstä huolimatta lauloivat molemmat monta laulua.