PÄIVÄKIRJA
ARKISTO
VALOKUVATVäkipyöriä ja surkastuneita lihaksia
Isä varoitteli aikanaan, että sellaiselle joka ei panosta opiskeluihin on tarjolla lähinnä ojankaivajan töitä. Taisi osua naulan kantaan. Kesällä tuli käytettyä kaikki liikenevä aika ojankaivamiseen (sala-sellaisen) ja tänään aloitin taas uuden ojankaivuu-urakan. Meinaa vesi jäädä seisomaan pihalle ja se pitäisi saada johdettua pois.
Järjetöntähän käsinkaivaminen on. Erkki tekisi ojan raktorilla tunnissa. Käsipelillä menee todella kauan. Mutta surkastumassa oleville lihaksille se tekee eetvarttia.
Eeva Maija haluaisi ostaa puutarhatraktorin. Reilulla tonnilla saisi huuto.netistä Hondan. Maksaa liikaa, viisisataa voisin investoida. Tehköön vaimo kuitenkin miten parhaaksi näkee. Ja tunnustettava on, että yleensä näkee varsin hyvin. Kivahan se olisi, mutta onko hintansa arvoinen?
Liina kysyi tänään, että onko meillä väkipyörää. Voitaisiin rakentaa sellainen Faijeri niinkuin koulun pihalla on. Sellainen jota pitkin voi renkaalla laskea, tiedäthän. Väkipyörää ei taida löytyä, mutta lupasin tuumata asiaa. Myös leikkimökin rakentamisesta on ollut puhetta. Siinäpä puuhaa syksyn pimeneviin iltoihin.
25.9.2007 klo 1:11
matti kommentoi:
Ei muuta ku talkoot jälleen pystyyn – me tullaan ainaki avuksi, force majeure-varauksella (sis. äkilliset sairastumiset + tartuntavaarat jne.)
25.9.2007 klo 12:23
Samuli kommentoi:
Matti: Ojankaivuussa talkootyö olisi kyllä poikaa. Pitääpä ottaa asiaksi…
25.9.2007 klo 12:27
matti kommentoi:
Hyvä – meil on muutto perjantaina joten tämä viikko menee siinä. Mut ens viikolla ollaan jo voiton puolella. Ois kiva päästä heilumaan lapion varteen vastapainoksi nykyiselle työlle, joka on lähinnä ajattelua ja kirjoittamista (tai niiden välttelyä).