PÄIVÄKIRJA
ARKISTO
VALOKUVATArkirakkautta ja xylitol-purkkaa
Käytiin mieskuorolla laulamassa Virtaa välillämme-projektin iltatilaisuudessa Hintan seurakuntatalolla. Tilaisuudessa perheneuvoja Paula Juolasmaa puhui arkirakkaudesta. Aluksi meinasin nukahtaa, mutta jossain vaiheessa huomasin kuuntelevani kiinnostuneena. Esitelmöitsijä puhui perhe-elämään liittyvästä arkirakkaudesta ja nosti esille myös monia kasvatuksellisia asioita. Monet ajatukset kolahtivat omalle kohdalle. Tässä muutama ajatus, joista illan aikana puhuttiin. Saattavat olla itsestäänselvyyksiä, mutta kirjattakoon muistiin kuitenkin.
Perheen ajankäyttö
Perhe-elämässä tulisi olla kolmenlaista aikaa.
- Koko perheen yhteinen aika
- Eri perheenjäsenten välinen kahdenkeskinen aika
Vanhemien kahdenkeskisen ajan lisäksi myös aikuisen ja lapsen kahdenkeskinen aika on tärkeää. - Kunkin perheenjäsenen henkilökohtainen aika
Aviopuolison valintojen kunnioittaminen ja vastuullisuus
Aviopuolisoiden tulisi kunnioittaa toistensa valintoja ja tukea heitä niissä. Samalla se myös velvoittaa tekemään vastuullisia ja perheen elämäntilanteeseen sopivia valintoja. Esimerkiksi puolison valitseman harrastuksen väheksyminen leimattiin henkiseksi väkivallaksi :)
Lapsen toruminen
Lasta toruessa ei ikinä saisi tyrmätä lapsen persoonaa vaan moittimisen tulisi kohdistua toimintaan. Ei siis näin: “Sinä oot kyllä tyhmä kun teit noin” vaan näin: “Tuo mitä teit oli kyllä tyhmästi tehty”. Lapsen itsetunnon kehittymisen kannalta tämä on tärkeä seikka.
Asiasta xylitolipurkkaan: Eeva Maija osti uutta Caramel Mint-Jenkkiä. Se on hyvää, oikeastaan aivan liian hyvää. Lapset söisivät sitä jatkuvasti.
13.9.2007 klo 7:58
Tuntematon kommentoi:
Kröhöm… Lapset minun kokemukseni mukaan söisivät kyllä jatkuvasti kaikkea muutakin, mikä on rapisevassa pussissa, kuten jenkkiä makuna peppermint, spearmint, lakritsi ym. Lihaliemikuutiot, mantelilastut ja paremman puutteessa jopa kuivatut kantarellit (vieläkin käyttöä odottavat Unkarin tuliaiset) menevät tuosta vain, kunhan pussi vain rapisee tai käärepaperi kiiltää. T. Emppu
13.9.2007 klo 8:57
matti kommentoi:
Yhtä aikaa tympeää ja huvittavaa huomata, kun melkein joka päivä löytää itsensä torumasta tuhmaa lasta eikä tuhmaa tekoa. Kiristys, uhkailu ja lahjonta viitottaa aika usein kasvatuksen kivistä polkua – ehkä eniten kuitenki se peruskaava “jos et ala/lopeta/tule/ole/tee ——- niin ——-.” Eli onko se nyt kiristystä vai uhkailua?
Oisko käytännön vinkkejä, miten päästä moisesta eroon? Vaikka varsin hyvin tietää (ja sillon ku ei väsytä ni jopa muistaa), että viisaudella ja kärsivällisyydellä saa ikävien tilanteiden välittömätkin seuraukset hoidettua paremmin – puhumattakaan pitkän aikavälin seurauksista – ni aina ei vaan jaksa olla kovin viisas eikä ainakaan kovin kärsivällinen.
Meillä menee jostain syystä karkitkin kuin kuumille kiville, jos niitä on tiedossa. Lisäksi Taavan 3-vuotias nenä on niin herkkä, että se haistaa minkä tahansa “hyvän” jo kaukaa. Yritäpä siinä rauhassa nauttia auton etupenkillä Anrin kanssa salaa makeita, kun takapenkiltä kuuluu kohta terävä: “Mikä haisee?” Kaikenlaiset rapinat tietysti herättää kiinnostuksen, mut yllättävän hyvin lapset uskoo, kun reilusti kertoo mikä rapisee. Jos niitä ei väsytä tai muuten vaan potuta, niin saattavat jopa olla mankumatta, kun kertoo ettei nyt saa. Kunhan näyttää ite esimerkkiä eikä myöskään ota.
Kuivatuista kantarelleista nousi mieleen haave, jota oon tässä elätelly: http://www.soputuote.fi/tuotteet.php . Tuollanen Sopu-kuivuri. Marjojen ja muiden kuivaamisessa on aika monta etua, mm. ravintoaineet säilyy paremmin ja tuotteet säilyy pitempään ku pakkasessa. Eikä kulu niin paljon sähköä kuin pakastuksessa. Niitä voi ottaa myös mukaan vaelluksille (het ku on tilaisuus tehä sellasia.) Ehkä seuraavan satokauden hankinta? Aika suolanen hinta, mut ei tuolla hinnalla vielä pakastintakaan osteta… Voishan sitä vaikka vuokrata muille sillon ku ei ite käytä.
13.9.2007 klo 10:56
Viena kommentoi:
Onko tuo purkka sitä, mikä maistuu toffeelle? On se ihan hyvää, mutta mun mielestä purkka on parempaa jos se on raikasta, ei karkin makusta..
13.9.2007 klo 11:12
Samuli kommentoi:
Tuo on sitä. Mutta se on silti raikastakin, mintun maku tekee sen.
13.9.2007 klo 23:03
topias kommentoi:
matti: tollasen kuivurinhan rakentaa käytännön insinörtti iltapuhteina… joku prossuntuuletin + lämpövastus pahvilaatikkoon… Vai tarviiko tuo jotain muutakin…
Mutta mutta… ovatko esim. kuivatut marjat mistään kotoisin… Joskus on jäänyt johonkin lautasen reunalle marjoja kuivumaan, ja ei ne kovin herkullisilta kuivina näytä :| no, kai se pitäisi kokeilla ennen tuomitsemista… ovathan rusinatkin ihan syömiskelpoisia ;)
14.9.2007 klo 9:12
matti kommentoi:
Ihan totta :) Ainaki tuulettimen + lämpövastuksen voi hommata ite edullisemmin. Jos ei muuta ni käytetty auton sisätilan lämmitin riittävillä säädöillä. (Täl hetkellä sille ois kyllä enemmän käyttöä tuolla Mazdan etupenkin tuntumassa.) Lähinnä nuo kuivaustelineet ja kuivurin rakenne vaikuttaa käteviltä. Mut kuten todettu, hinta on melko suolanen.
(Täysin) kuivattuja marjojahan käytetään siten, et niitä liotetaan vedessä jonkin aikaa ennen käyttöä. Lähinnä niistä tehään kiisseliä tms – ei niistä kakunkoristeeksi oo. Jos haluaa hedelmiä ja tuollasia kuivata napostelukäyttöön, ni lajista riippuen, pitää varmaan jonki verran jättää kosteutta että ovat mukavia syödä. Oot varmaan joskus maistanu täysin kuivuneita rusinoita :)
Vaelluseväät tulee huomattavasti halvemmiksi, kun reitersien ja muiden kalliiden (ja pitemmän päälle pahan makuisten) pussiruokien sijaan ostaa esmes jauhelihaa, vihanneksia, ym – vaikka parasta laatua mitä kaupasta löytyy – ja kuivattelee niistä omat pussiruuat omilla mausteilla. Säästyy myös turhilta lisäaineilta, jos moinen kiinnostaa, ja luulisin myös vitamiinien sun muiden ainesten säilyvän näissä paremmin ku Lidlin pasta-ateria-aineksissa. Aika moni kuivattelee tavallisessa uunissa, mikä toimii satunnaiskäytössä aivan hyvin, mut varsinainen kuivuri helpottaa kuitenki melkosesti. Olipa ite tehty, ostettu taikka naapurista ‘lainattu’.
http://www.vaellusnet.com/hakutulokset/ruuankuivaushaku2.php