Takana kaksi päivää, jotka olivat toisiinsa verrattuna kuin yö ja päivä. Lauantaina riitti vauhtia ja vaarallisia tilanteita, sunnuntai puolestaan eteni seesteisen rauhallisena. Launtain tapahtumat jääköön (paperin tuhlaamisen minimoimiseen vedoten) kertaamatta enkä kyllä aio tästäkään päivästä kertoa sen enempää. Todettakoon vain, että pitkästä aikaa tuntuu siltä, että viikonlopun jälkeen voi virkistyneenä aloittaa viikon työt. Välttääksemme tyhjänjauhamisen, alla muutama kuva, jotka kuitenkin valottavat hiukan lauantaiaamun tapahtumia.

Ja sitten lopuksi kaikki peukut pystyyn Topiaksen hankkeen puolesta. Kilpailuaika päättyy tänään kello 24:00. Jännittää niin ettei varmaan saa nukuttua. Siis Topiasta jännittää. Minä nukun peukut pystyssä.

Viime päivät ovat kuluneet kotona tautia parannellessa. Tänään selvisi, että minulla (ja myös Sohvilla) on angiina. Mitä ihmettä? Olen aina luullut, että angiina on vain lasten tauti. No ei se näköjään sitten ole sitä. Sain eräältä tuttavalta puhelinmääräyksenä antipojoottikuurin. Pistäessäni lääketablettia suuhuni, tajusin, että en edes muista milloin viimeksi olen joutunut syömään lääkkeitä.

Sohvin kanssa oli tänään mukava hoidella Marttaa. Sohvi oli reipas apuri ja jutteli kovasti:

Me nähtiin eilen joutsenia. Ne lensi just sinne avaruuteen. Eikun siis pohjoseen.

Pitää syödä kaikki ruuat kun kaikilla maailman lapsilla ei ole edes ollenkaan ruokaa. Paitsi nyt on kun Liinan koulussa oli se keräys. (Nälkäpäiväkeräys)

Lapsen suusta tulee päivittäin hauskoja juttuja. Otettakoon tavaksi kirjoitella niitä tänne muistiin. Karhun Sauli on kyllä kehitellyt aiheeseen liittyen ihan oman nettisivunkin, mutta suurin osa lasten jutuista taitaa olla niin sisäänpäinlämpiäviä, että vain harvoja voi laitta tuonna.

P.s. Muistan, kun itse lapsena lauloin: “Angii-ina, viel valvotko kultain, angii-ina…”

Humalainen käveli tiellä. Vastaan tuli miliisi.
Humalainen kysyi: – Haluatteko kuulla miliisivitsin?
Miliisi vastasi: – Mitä? Minähän olen miliisi!
- Ei se mitään. Minä kerron sen hitaasti ja kahteen kertaan, vastasi humalainen

Mitä eroa on puolalaisella ja amerikkalaisella sananvapauslailla? Puolalainen laki takaa vapauden sanoa, amerikkalainen* vapauden myös sanomisen jälkeen.

Ilmari Susiluoto ja Martti Puukko kertoivat eilen tiedekahvilassa neuvostoliittolaisia, venäläisiä ja puolalaisia kommunistisen ajan vitsejä.

Ohjelma löytyy Ylen Areenalta. Suosittelen!

toim.huom. Taitaa nykyään myös tuo amerikkalainen sananvapaus olla aikamoinen vitsi.